Luonto alkaa näyttää jo virheältä ja ehkäpä siksi olen ihastunut vaatteissa vihreään väriin. Kävin viime viikolla Marimekon tehtaanmyymälässä (vaikken edellenkään tunnustaudu faniksi) hamstraamassa palakankaita. Käteen osui oliivinvihreä / lilaan vivahtava ruskea trikoopala, josta ompelin tytölle kesäpuvun. Edessä on napaan ulottuva vetskari, puntit ovat lyhyet, hihat eivät ole ihan täyspitkät. Meillä on kaapit täynnä lahjaksi saatuja vaaleanpunaisia "unelmia". Ehkä siksi ompelen itse tytöille aina jonkun muun värisiä kuteita. Onhan tämä vähän poikamainen, mutta minäkin tykkään t-paidoista ja farkuista. Pukeudun toisinaan taas naisellisisiin mekkoihin. Tässä kesäpimu poseeraa marakassi kädessään:

Tämä puku päällä on kiva kelliä kesänurmella tai hiekkarannalla. Jos kankaasta jää ylimääräistä, surautan vielä asuun sopivan huivin. Tässä vielä pukua toisesta kulmasta. Koko on suunnilleen 80 cm.

Sitten vielä ne retrolöydöt. Kuvassa on trikoopotkarit ja paita (73), punaraidallinen kesäasu (73), nukke (73), pikkupöksyt (73) ja talvikengät (noin 77). Haluaisin maalata uudestaan nuo kengät, koska ne ovat muuten hyvässä kunnossa. Vuorikin on ihan siisti, sellainen pörröinen ja valkoinen. Kyllähän noista vielä toimivat viipottimet saisi. Sitten vaan nahalle sopivaa maalia ostamaan!